Keväälle!

Ylistän kevättä, iloitsen vuokkojen tähden ja nähden
maasta kun nousevat tuhannet pikkuiset kukkaset meille.
Auringon valoa kurottaa ahnaasti aikainen taimi;
miksen siis minäkin eläisi valosta, kasvaisi siihen!

Koivu on jaksanut lykätä oksiinsa vihreän vaipan.
Likaisen ikkunan takana maailma huutaa: on kevät!
Laulakoon kuorot, laulakoon lintujen kanssa nyt kilpaa.
Lintusten daktyylit herkät hyvä on korvaini kuulla.

Vergiliusta lukiessa

Kirjastosta tarttui mukaan perjantaina Vergiliuksen Georgican käännös. Innostuin kahdesta asiasta: heksametreista ja Vergiliuksen kasvienhoito-ohjeista. Hänellä oli erikoisia näkemyksiä siitä, mitä kasveja voi varttaa toisiinsa. Latinantaitoni ei riitä arvioimaan, ovatko kasvien nimet oikein - epäilen, että kenties eivät. Mutta on niin mukava törmätä antiikin tekstissä omiin lempikasveihinsa - thymus (ajuruoho) oli jo silloin hyväksi tunnettu mehiläiskasvi, hedelmäpuut toivat iloa ihmisen elämään. Vertauskuvallinen panteismi oli somaa. Kaikelle voi lukea monia merkityksiä, löytää vuoroviljelyohjeista allegorian elämänhallinnalle.

Päivän sitaatti

Popper teoksessa Avoin yhteiskunta ja sen viholliset kirjoittaa utopioista näin:
Ne, jotka ovat syöneet tiedon puusta, eivät voi enää koskaan palata paratiisiin. --- Ei ole paluuta sopusointuiseen luonnontilaan. Jos yritämme paluuta, silloin meidän on kuljettava tie loppuun saakka – meidän on palattava petojen tasolle.

ja näin:
Meidän täytyy jatkaa kulkuamme tuntemattomaan, epävarmaan tulevaisuuteen käyttäen hyväksi sitä järkeä, joka meille on suotu, suunnitellaksemme kykyjemme mukaan sekä turvallista että vapaata tulevaisuutta.

Muutama sekuntti

Ihan muutama sekuntti, muutaman asian tapahtuminen toisin erottaa olemisen ei-olemisesta, elämän kuolemasta. Olisin voinut kuolla koomisesti. Jälkikäteen ihmisiä sekä kauhistutti että nauratti. Tai ehkä en olisi voinut - voiko mahdollisilla maailmoilla jossitella? En säikähtänyt, en kokenut mystisiä kokemuksia, jatkoin vain laulamista. Alanko tottua siihen tosiasiaan, että olen kuolevainen?

Eikö elämä ole tätä: jatkuvaa rajalla olemista? Kuilun reunalta katsomista? Naurua ja kauhistelua?

Ja palaan arkeen, unohdan turvonneen sormen ja kämmenreunan mustelman, hautaan angstini tavallisiin murheisiin; nukun huonosti tekemättömien töiden vuoksi, en siksi että muistaisin kuolevani.

Vertaus

Olipa kerran hyvä kylväjä.

Hän kylvi monenlaisia siemieniä, mutta valitsi huolella, mihin maahan mikäkin siemen sopi. Kuivaan ja karuun maahan hän kylvi ketokasveja sinnittelemään sitkeästi, hyvään multamaahan hän kylvi vaativampia kasveja. Ja katso, kaikki siemenet itivät ja puutarhaan tuli loistava kukkien meri.

Kului vuosia, ja kylväjä suri vain sitä, että jotkut lajit olivat levittäytyneet liikaa ja vieneet tilaa muilta kasveilta. Miksi kylvinkään karhunköynnöstä, kylväjä mietti, tiesinhän sen olevan aggressiivinen levittäytyjä - olisin ainakin voinut huolehtia siitä, että sillä on juurimatto.

Mutta unikot loitsivat niin kirkkain värein, että kylväjä ei viitsinyt harmitella naapurin puolelle levittäytyviä rönsyjään. Ja joka kevät hän kokeili uusilla siemenillä ja nautti moninaisuudesta, joka hänen ympärillään kukoisti: puista, pensaista, ruohoista, rikkakasveistakin jotak kertoivat hänelle maaperän tilan.

Perjantain sitaatti

"Mieluummin kunniallinen helvetti kuin armosta saatu paratiisi."
"Parempi olla helvetissä eturivissä kuin taivaassa tohvelihyllyllä."
(sanalaskuja lähi-idästä, kirjasta Viisautta minareetin varjossa, kääntänyt ja valinnut Jussi Aro)

Päivän sitaatti

" Kaikki suuret viihteen muodot ovat vaaraksi kristilliselle elämälle, mutta maailman keksimistä eniten on syytä pelätä teatteria."
(Blaise Pascal, Mietteitä)