maanantai 30. kesäkuuta 2008

Filosofisen kirjoittamisen vaikeus

Maailma on täynnä filosofisia kirjoituksia, jotka ovat tärkeileviä, täynnä tapeettomnia pikkutietoja, vailla huumorin pilkahdustakaan. Alan epäillä, että hyvän filosofian ehdoton edellytys on huumori. Varsinkin kun puhutaan pyhistä asioista.

Haavelen, että joskus, sitten kun kasvan viisaammaksi ja oppineemmaksi, kirjoittaisin filosofiasta jotain keveää, hauskaa, luettavaa. Tarinoita, dialogeja, aforismeja ehkä. Kuinka Pascal on taivaan portilla eikä pääse sisään koska on vedonlyöjä. Aamuyötä kun uni ei tule, pää lykkää ideanpoikasia, mutta aamusta en enää jaksa innostua kirjoittamaan niitä muistiin.

Ehkä tärkeää onkin vain puutarhanhoito, eikä sekään niin kovin tärkeää. Kirsikat alkavat punertua. Karviaiset kasvavat kovasti. Joko alkaisin murhetia, mistä riittää aika sadonkorjuuseen ja säilömiseen? Vai antaisinko lintujen ensin napsia osansa?

3 kommenttia:

PeeÄR-mies kirjoitti...

Jargon on filosofian ehdoton edellytys;)

Madot tulevat ja syövät viljelyksesi, mutta kokemus kasvattaa;)

Ma-Riikka kirjoitti...

Niin se käy, väistämtättä. kaikki on katovaista. siksi puutarhanhoito on tärkeää.

dudivie kirjoitti...

sain suomesta niin a nain lehden. upea kansi hyva hyva
sisalto yhta tyhan kanssa