torstai 31. tammikuuta 2008

Neidonhiuspuu


Veljeni ja hänen vaimonsa lahjoittivat minulle Weimarin kaupungin tunnuksen kaulakoruna. Ginkgo biloba viittaa Goethen samannimiseen runoon. Minua miellyttää ajatus idän ja lännen kohtaamisesta. Weimarissa eli Goethen lisäksi myös Nietzsche. Maailma on yhtäaikaa kovin pieni ja valtavan suuri.

Jos osaisin kunnolla saksaa, yrittäisin kääntää.

GINKGO BILOBA
(Johann Wolfgang von Goethe)

Dieses Baums Blatt, der von Osten
Meinem Garten anvertraut,
Gibt geheimen Sinn zu kosten,
Wie's den Wissenden erbaut.

Ist es ein lebendig Wesen,
Das sich in sich selbst getrennt?
Sind es zwei, die sich erlesen,
Daß man sie als eines kennt?

Solche Fragen zu erwidern
Fand ich wohl den rechten Sinn:
Fühlst Du nicht an meinen Liedern,
Daß ich eins und doppelt bin?

Yritän vaikken osaakaan:

Lehti puusta itäisestä
puutarhaani uskottu
salaisuudet kertoo sille
ken on tietoon kutsuttu.

Se onko yhtä olemusta
josta kaksi sukeutuu
vai yhteenkietoutuneet kaksi
joista yksi muodostuu?

Luulen itse löytäneeni
vastauksen oikean:
etkö kuule laulustani
kaksinaisen laulajan?

Erityisesti viimeiseen säkeeseen en ole tyytyväinen.

3 kommenttia:

Ma-Riikka kirjoitti...

Aina tämä kokeidenkorjaamisen voittaa...mitenköhän sitä osaakin niin vältellä sitä, mitä pitäisi tehdä? Toinen minäni solvaa toista, joka puolustautuu...

PeeÄR-mies kirjoitti...

Nehän odottavat siellä - kokeet - eivät pakene;)

Voittaa, voittaa!

mattitaneli kirjoitti...

Hei hyvä ma-riikka,


Kiitos saksan osaamisestasi,
vaikka et osaa;).
Kaunista.


Ystävällisesti Matti