tiistai 13. toukokuuta 2008

"Ihminen" tavattavissa

Tommy Hellstenin, tuon kaupallisen teologian perusidean transsendoineen oppineen mentorin, liikeidea on tavallaan loistava. Myydään tradenomeille ajattelua ja kuuntelua. Opetetaan muutaman tuhannen euron lukukausimaksusta vertaisryhmät pohdiskelemaan ja harjoittelemaan keskenään ihmisyyden perustaitoja. Rekisteröidään sanat "ihminen tavattavissa" ja myydään käsitettä markkinoilla.

Mitähän muita hauskoja sanayhdistelmiä voisikaan rekisteröidä liikemerkiksi? Ehdotuksia: Kuuntelun koulu, Kasvamaan yhdessä, Läsnäolon taito / taika, Elä ihmeessä, Kasvun paikka, Ihmisyyden korkeakoulu, Eksistentiaalinen Akatemia, Liikuttumislyseo, Ihmisenä kasvamassa, Ajatustarha, Elämän puutarha, Hyvän ja pahan tiedon hedelmäsalaatti, Kirjoittamalla terveeksi, Metodi, Matka Itseen...

Pidän Hellstenin perusajatuksista. Omaperäisiä ne eivät ole, mutta populaari (paikkansapitämätönkin) itsen reflektoinnin apuvälineiden tarjoaminen voi aidosti parantaa jonkun koskaan psykologiaan perehtymättömän auto- tai huonekalukauppiaan sielua. Voipa vaikka olla, että hän löytää sielunsa. Ja jos yrityksen toimari haluaa kokea olevansa humaani, niin miksei maksamalla Firmalle muutama sata tuhatta koulutuksesta - henkilöstö luultavasti tykkää ja kyselee kotonakin puolisoilta, miksi sinä et koskaan kuuntele minua sillä lailla kuin siellä kurssilla opetettiin.

Monille ihmisille on vapauttavaa jo tieto siitä, että omaa lapsuutta voi kriittisesti puida. Terapiaan he eivät silti koskaan menisi, eihän heissä mitään varsinaista vikaa ole. Kevytterapia eli mentorointi sopii aikaamme kuin marinadi broileriin; parempaakaan ei osaa kaivata.


Kun kansa sitten alkaa nähdä olohuoneissaan sellaisiakin virtahepoja, jotka eivät ole todellisia, niin mitäs siitä. Onpahan opittu itkemään. Elämään on tullut Syvyyttä. Jukra, olen muutakin kuin työelämän pikku kurjistuva olento! Suunta sisimpään, niin maailma pelastuu.

Ilman muuta olen kateellinen Hellstenille. Minun otsarypyni eivät näytä yhtä söpöuiltä, enkä pysty suoltamaan vakavalla naamalla, kuinka kaksi ensimmäistä vuotta opetellaan hetkessä läsnäolemista. Jos sen saa 6000e/vuosi, niin kaipa se on sen väärti, kuten bensa ja lakoholikin aina - ei ole koskaan jäänyt hinnan takia osatmatta paitsi kerran Norjassa, kun tuli kysyttyä ryypyn hintaa.

Huomautus, jolla yritän vetäytyä kaikesta vastuusta ja korostaa tekstini kolumnistista luonnetta:
Kaikki tiedot perustuvat tv-dokumenttiin aiheesta, eli tekstini on vastuutonta yleistystä ja pohdintaa, jolle Virtahepoteollisuus on on virike.

Ei kommentteja: